maanantai 15. toukokuuta 2017

Kun aika on rajallista

Tänään pääsin töistä kahdelta, ja suuntasin kaupan kautta kotiin. Parkkipaikan löytäminen tutun kauppakeskuksen pihasta oli astetta haastavampaa kuin yleensä, eikä ajokammoni tehnyt parkkihallista yhtään sen helpompaa pysäköimiskohdetta. Muka lyhyeen piipahdukseen upposi puolitoista tuntia, ja kotiovelle pääsin vasta puoli neljältä. 

Ensimmäinen tunne kotiin saavuttuani oli väsymys. Viime yön unet jäivät turhan lyhyiksi, joten paikkasin niitä tunnin mittaisilla päiväunilla. Herättyäni tein pari harjoitustipillistä akryylikynsiä, ja seuraava puuha olisi hiusten värjäys. Kotikin pitäisi taas siivota, kun huomenna tulee yksi kaverini käymään kynsimallina. 

Viimeisimmät akryylikynsi-treenailut. Kynnet toteutin Emmelemzi -blogin Emzille, hän oli kovin tyytyväinen! Paranneltavaa löytyy kyllä edelleen, mutta suunta on ylöspäin ♥
Huominen siis uppoaa niihin kynsiin, sillä kotona olen ehkä puoli kolmelta, ja uusien akryylien rakentamiseen saattaa minun tahdillani mennä helposti se viisikin tuntia. Myös keskiviikkona teen yhdet kynnet, samaten perjantaina. Viikonlopun ohjelmasta en vielä tarkkaan tiedä, mutta pääsykokeetkin lähestyvät uhkaavaa vauhtia joten luulen, että minun pitänee liimata nenä kiinni kirjoihin. 

Aika meinaa loppua kaiken kanssa jo muutenkin kesken, ja sitten löydän itseni miettimästä, että missä ihmeen välissä minä sen seuraavan postauksen kirjoitan.

Töitä on jäljellä enää kolme viikkoa, mutta siihen saakka käteni ovat sidotut. Toisin kuin moni muu blogikollegani, en ainakaan tunne itseäni tehotytöksi. Rahkeeni eivät riitä. Jostain täytyy hellittää, jotta toiseen asiaan voi panostaa enemmän. 

Rakastan bloggaamista, mutta se on minulle niin paljon muutakin kuin pelkkää "julkaise" -napin klikkailua. Teen tätä täydellä sydämellä, ja haluan kirjoittaa tekstit silloin, kun olen hyvällä tuulella. Silloin, kun olen innostunut jostain asiasta ja oikeasti palan halusta päästä kertomaan siitä! Stressaantuneena ja kiireisenä en saa mitään julkaisukelpoista aikaan. 
Tällä hetkellä minun onkin myönnettävä niin itselleni kuin teillekin, etten vain voi venyttää itseäni joka suuntaan. Välillä on levättäväkin.

Viimeisimmästä Bette Boxista olen aloitellut jo postausta, joten sen tulen piakkoin julkaisemaan. Sen sijaan tämän kuun loppuneet postaus tipahtaa pois, sillä ne loput blogihetket mitä tässä kuussa ehdin irrottamaan haluan käyttää aiheisiin, joista oikeasti intoilen. Ja kun tähänkään mennessä en ole saanut viime kuun purkkikasaa edes kuvattua, voin todeta, ettei niistä kirjoittaminenkaan hirveästi tunteita herätä. Eri asia taas sitten, kun aikaa on enemmän eikä jokainen koneella vietetty hetki ole pois jostain "tärkeämmästä".
Pyrin siihen, että blogi ei hiljenisi tyystin, mutta en voi myöskään tehdä lupauksia tulevasta tahdista. Postaan sitten, kun ehdin ja se tuntuu hyvältä. Kesäkuussa sitten helpottaa, kun pääsykokeetkin on jo takanapäin ♥


10 kommenttia:

  1. Oon niin rakastunut näihin kynsiin! Kiitos todella paljon! Mulla oli tosi hauskaa ja oli niin kiva jutella sun kaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis älä muuta sano! Oli ihan superkivaa kun olit täällä, meillä oli kyllä hauskaa :D :D ♥

      Poista
  2. Todella ihanat kynnet! Herättää varmasti huomiota.

    Kaikille tulee aikoja, että ei vaan repeä kaikkeen. Silloin täytyy hellittää jostain, koska oma jaksaminen on kaikkein tärkeintä. Täällä odotellaan sun postauksia, ja pidetään peukut ja varpaat ja tukkakin pystyssä opiskelupaikan puolesta. ❤ 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet kyllä kultainen! ♥♥ Toivottavasti paikka tosiaan irtoaisi, huomenna olisi ne pääsykokeet, jännittää! :D

      Poista
  3. Todella kauniit kynnet! Kirjoittelet kun ehdit ja hyvältä tuntuu, ei me täältä mihinkään hävitä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on ihanaa kuulla ja tietää <3 Näin on hyvä vähän taukoilla, kun voi luottaa siihen ettei kukaan sen takia blogin lukemista lopeta :)

      Kiitos vielä ihanista kehuistasi! ♥

      Poista
  4. Odottele rauhassa, että pahin hektisyys menee ohi ja on aikaa sekä voimavaroja blogille - ei me lukijat täältä mihinkään kadota vaikka pienen breikin pitääkin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rohkaisevista sanoista <3 Ihanaa oli ottaa vähän taukoa, niin sai ajatuksia selvitettyä ja aikaa jäi niille välttämättömillekin puuhille :)

      Poista
  5. Oikea päätös postata kun ehtii ja siltä tuntuu. Tämä kun ei saa olla pakkopullaa! :) Ei me täältä mihinkään kadota! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, ei saakaan! ♥ Ja toden totta ei sitä itselleni yleensä olekaan, mutta nyt oli kyllä niin stressaava ja kiireinen ajanjakso ettei pystynyt oikein mihinkään paneutumaan hyvällä omallatunnolla.

      Kiitos tsempistä! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi! ♥